Lehdistötiedotteet

Puolet suomalaisista ei tiedä, miten varmistaa verkkokaupan turvallisuus – kyberasiantuntijat jakavat vinkkinsä

Puolet suomalaisista ei tiedä, miten varmistaa verkko-ostosten turvallisuus, selviää Deloitten teettämästä tutkimuksesta. Kuitenkin kolme neljäsosaa suomalaisista kokee verkko-ostamisen edelleen turvalliseksi. Muuttunut turvallisuustilanne ei näytä lisänneen kuluttajiin kohdistuneiden kyberhuijausten tai -hyökkäysten määrää.

Suomalaiset luottavat verkkokauppoihin

28.12.2022

Verkkokauppaostaminen on suomalaisille tuttua. Pandemia-aikana nettiostelu kiihtyi ja uusimmaksi tuoteryhmäksi nousi elintarvikkeet, ja monet kotitaloudet tilaavatkin nykyään ruokaostoksensa säännöllisesti verkosta. Joulunajan ostokset ja joulun jälkeiset alennusmyynnit ovat tunnetusti ostoshuuman kulta-aikaa – myös netissä. Tämä saa kyberrikolliset aktivoitumaan.

”Rikolliset pyrkivät toimillaan saamaan rahaa tai kalastelemaan arkaluontoisia tietoja, joiden avulla voidaan esimerkiksi hakea pikavippejä tai tilata tavaraa verkosta uhrin nimissä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi henkilötiedot, pankki- ja luottokorttitiedot sekä käyttäjätunnukset ja salasanat. Huijarit lähestyvät uhrejaan muun muassa sähköpostin, tekstiviestien, nettimainosten ja netin osto- ja myyntipalstojen sekä sosiaalisen median kautta. Huijauskeinot vaihtelevat erilaisista haittaohjelmista ja huijaussivustoista aina kiristysyritykseen asti,” sanoo Juha Kolehmainen, Deloitten kyberpalveluista vastaava partneri.

Deloitten selvityksen mukaan kolme neljäsosaa (75 %) suomalaisista kokee verkkokauppaostamisen turvalliseksi. Vanhemmat ikäpolvet luottavat verkkokauppaostamisen turvallisuuteen muita vähemmän. Melkein puolet (43 %) 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vastaajista eivät luota tai eivät osaa sanoa, luottavatko he verkkokauppojen turvallisuuteen. Nuoremmat ikäpolvet ovat huomattavasti luottavaisempia verkko-ostosten tekemiseen. He myös tunnistavat verkko-ostelun riskejä vanhempia ikäpolvia paremmin.

Sen sijaan noin puolet (47 %) tutkimukseen vastanneista ei tiedä, miten verkkokauppojen turvallisuuden voi varmistaa. 18–24-vuotiaat ovat muita ikäryhmiä valveutuneempia, mutta heistäkin vain noin kaksi kolmasosaa (64 %) sanoo tunnistavansa mahdolliset huijaustilanteet.

Valveutunut kuluttaja ottaa kyberturvallisuuden huomioon verkossa asioidessaan

Vaikka asiantuntijoiden mukaan turvallisuusympäristö on muuttunut Ukrainan sodan ja muun epävarman maailmantilanteen myötä, ei sen vaikutukset tunnu näkyvän kuluttajalle asti. Vain viidesosa (21 %) Deloitten teettämään kyselytutkimukseen osallistuneista vastaajista kertoo havainneensa jotain epäilyttävää verkkokaupassa asioidessaan. Luku ei ole muuttunut merkittävästi Deloitten vuodentakaiseen selvitykseen1 nähden (kasvua 1 %-yksikköä). Tulos on myös linjassa Deloitten aiempaan selvitykseen, jonka mukaan 2022 kyberhuijausten määrä laski edellisvuoteen verrattuna.2

”Maailmantilanteeseen liittyvät kyberhyökkäykset keskittyvät todennäköisimmin pääasiassa valtiollisiin toimijoihin ja infraan, eivätkä näy suomalaisen verkko-ostajan arjessa sen suuremmin. Kuitenkin meidän kaikkien kannattaa olla jatkuvasti valppaana verkossa asioidessa. Kybervalveutunut kuluttaja on huomattavasti hankalampi kohde rikollisille,” Kolehmainen kommentoi.

Näin ostat kyberturvallisesti verkossa

  • Osta vain luotettavista verkkokaupoista. Tutustu varsinkin sinulle uusien verkkokauppasivustojen taustoihin ennen ostamista. Varmista myös, että verkkokaupan internetyhteys on suojattu: osoitteen edessä on lukon kuva ja osoite alkaa https://
  • Älä avaa verkkokauppoja ulkopuolisten linkkien kautta. Kirjoita haluamasi verkkokaupan nimi mieluiten suoraan selaimen osoiteriville. Käyttämällä mainossivustojen linkkejä voit joutua ohjatuksi huijaussivustolle.
  • Älä klikkaa epäilyttäviä linkkejä sähköpostissa. Kyberrikolliset hyödyntävät sähköpostia edelleen hyvin usein2 ja saattavat esiintyä esimerkiksi tuotetta mainostavana yrityksenä tai luottokorttiyhtiönä. Tarkista aina, mistä osoitteesta viesti on lähetetty. Huijausviesteissä käytetään nykyään yllättävän hyvää suomen kieltä, joten kieli ei aina toimi paljastavana tekijänä. Mikäli sähköpostissa on linkki, tarkista aina ensin, mihin osoitteeseen linkki johtaa. Sen lisäksi, että sähköpostilla voidaan ohjata lataamaan haittaohjelmia koneelle, niillä voidaan myös yrittää kalastella sähköpostin, sosiaalisen median tai muita vastaavia tunnuksia.
  • Käytä turvallisia maksutapoja. Suosi PayPal-, luottokortti- tai vastaavia maksutapoja ja vältä suoria tilisiirtoja, jos mahdollista. Mikäli vahingossa ostat huijaussivustolta, luottokorttiyhtiö yleensä korvaa menetetyn rahasumman.
  • Shoppaile suojatuilla laitteilla. Julkisen wi-fi-yhteyden sijasta nettiostokset kannattaa hoitaa oman kodin suojatulla wi-fi- tai matkapuhelinverkkoyhteydellä. Mobiiliostoksia tehdessä kannatta huolehtia, että uusimmat päivitykset on asennettu laitteeseen.
  • Älä osta liian hyvää ollakseen totta. Nettihuijarit pyrkivät houkuttelemaan uhreja esimerkiksi hälyttävän halvalla hinnalla tai muulla erikoistarjouksella. Todellisuudessa taustalla saattaa olla yritys kalastella pankki- tai luottokorttitietoja.

Selvityksestä

Selvitys toteutettiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimushaastatteluja tehtiin tuhat ja otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 7.–14.12.2022.


______

1) Deloitte Finland (8.12.2021): Suomalaisilla vahva luottamus verkkokauppoihin

2) Deloitte Finland (10.10.2022): Muuttunut turvallisuustilanne herättänyt suomalaiset – kyberturvallisuus kiinnostaa aiempaa enemmän

Oliko tieto hyödyllistä?