Yritysjohdon vastuullisuusvaateet lisääntyvät palkitsemisessa – käytännön toteutukseen kaivataan vielä lisää kunnianhimoa

6.10.2022

Pohjoismaiden välillä isoja eroja ESG-tavoitteissa

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintoon liittyvät ESG-tavoitteet ja mittarit ovat tulleet vahvasti osaksi myös suomalaisten yritysten johdon palkitsemista. Tämä käy ilmi Deloitten pohjoismaisesta ylimmän johdon palkitsemistutkimuksesta. Jopa yli puolet (56 %) tarkastelluista suomalaisista yrityksistä ilmoitti vuoden 2021 palkitsemisraporteissaan aikovansa liittää ESG-tavoitteita johdon palkitsemiseen vuonna 2022, kun vuonna 2021 ESG-tavoitteita oli johdon palkitsemisessa 38 %:lla yrityksistä. Lisäksi yli kolmannes (35 %) yrityksistä ilmoitti liittävänsä tilikaudella 2022 palkitsemiseen nimenomaan ilmastoon liittyviä tavoitteita – nousua viime vuodesta oli 14 %.

”Pohjoismaisessa vertailussa edelläkävijöiksi osoittautuivat norjalaiset yhtiöt, joista lähes puolella (48 %) oli erillisiä ilmastoon liittyviä ESG-tavoitteita johdon palkitsemisessa jo vuoden 2021 osalta. Myös Tanska oli hieman Suomea edellä. Sen sijaan Ruotsissa ESG-tavoitteita näkyi palkitsemisessa vielä tuntuvasti harvemmin”, toteaa Deloitten palkitsemispalveluiden asiantuntija Emma Häll. 
 

Palkitsemisen raportoinnissa parantamisen varaa

Johdon palkitsemisen läpinäkyvyys ja vertailtavuus on lisääntynyt osakkeenomistajan oikeuksia koskevan direktiivin voimaantulon jälkeen. Suomalaisilla tutkimuksessa tarkastelluilla Large Cap -yhtiöillä on kuitenkin varaa edelleen parantaa avointa ja läpinäkyvää palkitsemisen raportointia. Suomalaisten yhtiöiden palkitsemisraportointi oli pohjoismaisessa vertailussa keskimäärin Tanskaa ja Norjaa selvästi suppeampaa. Tarkastelluista 34 suomalaisesta suuresta pörssiyhtiöstä vain seitsemällä raportoinnin katsottiin olevan pohjoismaisessa vertailussa korkealla tasolla, kymmenellä yhtiöllä raportointi oli keskitasoista ja 17 yhtiön raportointi oli minimitasolla tai puutteellista.

Maakohtaisia eroavuuksia on nähtävissä muun muassa raportoinnin laajuudessa. "Suomessa eriteltyä palkitsemistietoa raportoidaan vain toimitusjohtajan osalta, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa raporteissa eritellään henkilötasolla vähintään myös talousjohtajan palkitseminen. Suomalaiset yhtiöt eivät myöskään ole liittäneet tilintarkastajan lausuntoa palkitsemisraportteihinsa, kun muissa Pohjoismaissa selvällä enemmistöllä palkitsemisraporttiin on liitetty tilintarkastajan laatima vähintään minimitason lausunto palkitsemisraportista", Häll totaa. 

Palkitsemisraportoinnin vertailua vaikeuttavat erot EU:n osakkeenomistajan oikeuksia koskevan direktiivin määräysten sisällyttämisessä kansalliseen lainsäädäntöön. Lainsäädännössä ja pörssiyhtiöiden hallinnointikoodissa valituilla ratkaisuilla selittyvät eroavuudet esimerkiksi osakeperusteisten palkkioiden arvostamistavassa – Suomessa raportoidaan systemaattisesti raportointivuonna maksettuja palkkioita, kun Tanskassa raportoidaan myönnettyjen, vasta myöhemmin ehtojen täyttyessä maksettavien palkkioiden laskennallista arvoa.
 

Raportoinnin laatuun kiinnittyvä huomio ei ole vähenemässä

”Sijoittajien ja sijoittajien neuvonantajien arvioiden perusteella voidaan päätellä, että raportoinnin laatuun kiinnittyvä huomio ei ole ainakaan vähenemässä. Kriittisyys raportointia kohtaan voi päinvastoin kasvaa siirryttäessä ensimmäisistä raportointivuosista kohti vakiintuneempaa palkitsemisraportointikäytäntöä”, sanoo Deloitten globaaleista työnantajapalveluista Suomessa vastaava osakas Veera Campbell.

Keskeisin kritiikki sijoittajien neuvonantajilta liittyy tyypillisesti raportoinnin puutteellisuuteen, yleisimmin liittyen palkitsemisen tavoitteiden ja mittareiden puutteelliseen ilmoittamiseen. Tutkimuksessamme lähes kaikilla suomalaisilla yhtiöillä palkitsemisraportissa mainittiin palkitsemiseen liitetyt mittarit jollain tasolla, mutta raportoinnin selkeydessä ja laadussa on tältä osin vielä parannettavaa. Huomattavaa on myös, että vaikka raportoinnin puutteellisuus oli selvästi yleisin kritiikin kohde, se ei välttämättä johtanut aina sijoittajien neuvonantajien suositukseen äänestää palkitsemisraporttia tai -politiikkaa vastaan. Sen sijaan havaitut puutteet palkitsemisen tavoitteissa ja mittareissa johtivat lähes aina suositukseen äänestää vastaan.
 

Tarinallisuus korostuu raportoinnissa yksittäisten faktojen sijaan

Suuret suomalaiset yhtiöt toimivat globaalilla markkinalla ja kilpailevat sijoittajista muiden kansainvälisten yhtiöiden kanssa. Kansainvälisemmän vertailun helpottamiseksi palkitsemisraportoinnissa tulisi kiinnittää huomiota myös raportoidun tiedon ja valittujen raportointimallien selittämiseen. ”Palkkioiden arvostamisen osalta valitun ilmoittamis- ja arvostamistavan olisi hyvä käydä tarkemmin ilmi suoraan palkitsemisraportista. Myös raportoinnin tarinallisuus korostuu – yhtiöiden on entistä tärkeämpää pystyä yksittäisten faktojen ilmoittamisen lisäksi taustoittamaan, miten ilmoitetut luvut linkittyvät toisiinsa, yhtiön suoriutumiseen ja tulevaisuuden näkymiin sekä esimerkiksi muun henkilöstön palkitsemisen kehitykseen”, Campbell kiteyttää.