Kävimme Deloitten EU-taksonomia-asiantuntijoiden voimin läpi otoksen maaliskuun 2023 alkupäiviin mennessä julkaistuista suomalaisten listattujen yhtiöiden EU-taksonomiatiedoista. Otokseen sisältyy kaikkiaan 62 eri kokoista yhtiötä eri toimialoilta lukuun ottamatta rahoitusalan toimijoita.
Tässä kestävyysraportointi-blogisarjan kolmannessa osassa teemme katsauksen taksonomiaraportoinnin käytäntöihin.
Keitä raportointivelvollisuus koskee?
Nykyisellään EU-taksonomiatietoja julkaisevat NFRD:n piiriin kuuluvat yhtiöt eli yleisen edun kannalta merkittävät suuret yhtiöt, joilla on keskimäärin yli 500 työntekijää. Yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) käyttöönoton myötä EU-taksonomiatietojen julkaisuvelvoite osana muuta kestävyysraportointia laajenee asteittain muihinkin yhtiöihin ja tulee pakollisen varmennuksen piiriin. Tilikaudelta 2025 (1.1.2026 alkaen julkaistavat tiedot) myös muut kuin yleisen edun kannalta merkittävät suuret yhtiöt tulevat CSRD:n piiriin. CSRD:n mukaisesti laadittuun kestävyysraporttiin sisällytetään myös EU taksonomia -asetuksen edellyttämät tiedot.
Havaintoja taksonomiaraportointikäytännöistä
Taksonomiaraportoinnin käytännöt ovat herättäneet paljon keskustelua raportoivien yhtiöiden parissa, sillä uuden lainsäädännön vaatiman raportoinnin toteuttamiseen käytännön tasolla liittyy paljon tulkinnallisuutta. Yksiselitteinen ohjeistus puuttuu monilta osin, ja yhtiöt ovat joutuneet tekemään omia tulkintoja ja ratkaisuja. Saman toimialan yritykset eivät ole aina päätyneet yhteneviin ratkaisuihin.
ESMA painotti lokakuun 2022 tiedonannossaan muun muassa, että taksonomiatiedot on annettava ilman vetoamista olennaisuuteen (erityisesti OPEX’t). Lisäksi on käytettävä määrämuotoisia KPI-taulukoita ja sanallisten lisätietojen antaminen on tärkeää. ESMA kannusti raportoijia myös varmistamaan taksonomiatietojen ja muun raportoinnin yhtenäisyyden (esimerkiksi johdonmukaisuus yhtiön ilmastonmuutokseen liittyvien strategioiden ja linjausten kanssa).
Otoksemme yhtiöistä 84 % julkaisi täysin tai pääasiallisesti taksonomiaregulaation edellyttämät määrämuotoiset KPI-taulukot. Ne kertovat missä määrin liikevaihto, pääomamenot ja taksonomian määritelmän mukaiset toimintamenot liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin, siten kuin EU:n luokitusjärjestelmä määrittelee kestävät toiminnat. Loput yhtiöistä julkaisivat suppeampia tietoja – tällaisia olivat tyypillisesti yhtiöt, joilla ei ole yhtiön laatiman arvioinnin perusteella taksonomian piiriin kuuluvia toimintoja tai investointeja.
Annettujen taksonomiatietojen yksityiskohtaisuuden taso vaihteli myös huomattavasti. Esimerkiksi jotkin yhtiöt käsittelivät taksonomianmukaisuuden perusteita liiketoimintakohtaisesti, kun taas toiset pitäytyivät yleisemmällä tasolla. Samoin osa yhtiöistä kävi läpi toisia yksityiskohtaisemmin esimerkiksi sosiaalisia vähimmäissuojatoimiaan tai fyysisten ilmastoriskiarviointien arviointiprosessia ja saatuja tuloksia.
Reilu neljännes otokseen sisältyneistä yhtiöistä kertoi tehneensä tulkintamuutoksia verrattuna edellisen vuoden rajallisempaan taksonomiaraportointiin. Lisäksi otoksen yhtiöistä viisi kuudesta julkaisi taksonomiatiedot hallituksen toimintakertomuksessa ja loput erillisenä selvityksenä. Tulevaisuudessa kestävyysraportointi tulee sisällyttää osaksi toimintakertomustietoja. Tämän seurauksena kaikkien yhtiöiden raportoimat taksonomiatiedot sisältyvät jatkossa toimintakertomukseen.
Taksonomiaraportointi ei vielä tällä hetkellä ole erillisen varmennuksen piirissä, mutta tilanne muuttuu pian kestävyysraportointia koskevan direktiivin myötä (CSRD), sillä kestävyysraporttien varmentaminen tulee pakolliseksi. Otoksen yhtiöistä joka kymmenennen taksonomiaraportointi oli vapaaehtoisesti varmennettu riippumattoman kolmannen tahon toimesta.
Tietyin edellytyksin taksonomiaraportoinnissa on mahdollista jättää laskematta toimintamenoja koskevat tunnusluvut. Muutamat yhtiöt olivatkin tehneet nin vedoten siihen, että toimintamenot eivät ole olennaisia niiden liiketoimintamallin kannalta.
Taksonomiaraportoinnin käytäntöihin liittyy vielä paljon tulkinnallisuutta. Kyseessä on uusi lainsäädäntö ja vaatimusten yksityiskohtainen ulottaminen kaikille eri toimialoille on haastava tehtävä sekä lainsäätäjille että tulkintoja harkitseville raportoiville yhtiöille. Käynnissä onkin tulkintojen ja raportointikäytäntöjen hakemisen ja muotoutumisen aika – minkä vuoksi myös uusien tulkinta- ja soveltamisohjeiden saaminen olisi toivottavaa.
Kysy meiltä lisää
Anu Servo
Anu Servo toimii Deloittella tilintarkastus- ja varmennuspalveluiden partnerina ja vastaa Deloitten kestävyysraportoinnin varmennuspalveluista Suomessa. Anu on KHT-tilintarkastaja, ja hänellä on lähes 20 vuoden laaja kokemus tilintarkastus- ja varmennustoimeksiannoista ja niiden johtamisesta. Anun erityisosaamisalueita ovat erilaiset varmennustoimeksiannot, CSRD- ja ESRS-sääntely, EU-taksonomia, konsernien tilinpäätökset ja -tarkastukset sekä uusien tilintarkastustoimeksiantojen haltuunotto. Briefly in English: Anu is leading Deloitte’s Private Audit offering in Finland. She has almost 20 years of wide experience in auditing and as an auditor-in-charge for different sized companies from various industries. Anu’s special expertise relates to control-based audits, audit of groups and group financial statements and transition of new audit engagements.
